Pienryhmäharjoittelu työkyvyn edistäjänä

Tuki- ja liikuntaelimistön kivut, vaivat ja sairaudet ovat pääsyy sairauspoissaoloihin ja aiheuttavat vuosittain useiden miljardien eurojen kulut yhteiskunnalle (eli meille veronmaksajille, yrityksille ja yhteisöille). Väestön ikääntyessä ja fyysisen aktiivisuuden laskiessa tilanne ei näytä tulevaisuudessa helpottavan, vaan päinvastoin. Työterveys sekä julkinen terveydenhoito kykenevät pääasiassa sammuttamaan tulipaloja, eli helpottamaan akuuttia tilannetta, mutta ihmisen kokonaisvaltaiseen kuntouttamiseen resursseja on vain harvoin – tai pitkällisen polun kautta.

Samalla kun resurssit ohenevat ja niitä hyödyntää entistä suurempi joukko ihmisiä, niin keskittyminen epäolennaisiin asioihin sieppaa tutkimusnäyttöön perehtynyttä ammattilaista. Ergonomiakartoitukset, hieronta, yksittäiset fysioterapiakäynnit, nivelmanipulaatiot tai työpaikan nurkassa lojuvat venyttelykepit ovat kaikkea muuta kuin vaikuttavaa kuntoutusta ja työkyvyn edistämistä. Naapurin Seija on voinut kokea saaneensa apua vaivoihinsa korvakynttilähoidosta, mutta se ei tee itse hoidosta tehokasta; tuki- ja liikuntaelinvaivoihin liittyy aina spontaani helpottuminen ja oireiden aaltoilu.

Ergonomian parantaminen ei ratkaise tuki- ja liikuntaelinongelmia, mutta staattisiin työasentoihin voi silti kiinnittää huomiota esimerkiksi vaihtoehtoisilla työpisteillä.

Yksilön vastuuta kuntoutuksessa ei voi kukaan kiistää: jos ihmiseltä puuttuu motivaatio tai kyky ottaa vastuuta omasta toiminnastaan, niin fyysistä kuntoutusta on mahdoton toteuttaa. Silloin voi yhdessä lääkärin kanssa arvioida, olisiko jokin muu terapeuttinen lähestymistapa ensialkuun parempi. Kuntoutus vaatii priorisointia, oman ajankäytön ja omien arvojen kanssa työskentelyä – se ei tapahtu käden käänteessä. Fakta on silti, että ilman tukea vain aniharva pärjää pitkäaikaisten tuki- ja liikuntaelinvaivojen kanssa. Silloin yrityksen arvot ja henkilöstöön panostaminen todella mitataan.

Kustannustehokas toimintamalli piilee harjoittelussa

Liikuntasetelit ja muut liikuntaedut ovat mielekäs lisä työntekijälle – ovathan ne täysimittaisesti rahanarvoisia etuja. Liikuntaetujen suurin haaste on siinä, että ne palvelevat pääasiassa ennestään aktiivisia liikkujia, mutta niiden tenho ei riitä saamaan työpaikan passiivisinta väkeä liikkeelle. Onhan luonnollista, että vuosikymmenien aikana hioutunut liikkumattomuuden toimintamalli ei poistu lopullisesti edes tuhdilla setelinipulla. Tarvitaan tukea, ohjausta ja näyttöä siitä, että vastaavassa tilanteessa olleet ihmiset ovat onnistuneet muuttamaan elämänlaatuaan paremmaksi harjoittelun avulla.

Koko henkilöstölle suunnattu, ammattivalmentajan suunnittelema ja ohjaama pienryhmäharjoittelu palvelee yritystä vähintään kolmesta eri näkökulmasta:

  1. Yksilöllisesti suunniteltu fyysinen harjoittelu on vaikuttavaa kuntoutusta olemassa oleviin tuki- ja liikuntaelinvaivoihin, eli se auttaa työntekijöitä tässä ja nyt.
  2. Fyysinen harjoittelu on parasta ennaltaehkäisyä tuki- ja liikuntaelinvaivoille, toisin sanoen säännöllinen harjoittelu vähentää sairauspoissaoloja ja kustannuksia myös tulevaisuudessa.
  3. Ryhmässä harjoittelu luo positiivista yhteishenkeä ja parantaa ihmissuhteita, mikä edesauttaa sitoutumista itsestään huolehtimiseen ja työkyvyn ylläpitoon.

Ei pidä myöskään vähätellä yrityksen työnantajamielikuvan parantumista sekä yleisen työhyvinvoinnin kasvua uusien toimenpiteiden myötä.

pt valmennus lahti op center
Yksilöllisesti suunniteltu fyysinen harjoittelu on vaikuttavaa kuntoutusta ja tuki- ja liikuntaelinongelmien ennaltaehkäisyä.

Elämäntapamuutoksissa kannattaa harvoin lähteä liikkeelle kääntämällä ihmisen arki ympäri, vaan parempi lähestymistapa on sitoutua pieniin muutoksiin askel kerrallaan. Harjoittelun aloituksen jälkeen yhteistyötä voidaan tiivistää muilla keinoin, kuten yksilön valintoja tukevilla luennoilla, elimistön toimintaa seuraavilla mittauksilla tai vaikkapa perinteisillä kuntotesteillä, jos osallistujat kokevat ne mielenkiintoisiksi.

Yhteistyön vaikuttavuutta pitää seurata

Pelkästään ennaltaehkäisevästä näkökulmasta toteutettuna pienryhmäharjoittelu ei välttämättä edellytä tarkempaa seurantaa, kunhan asiakkaiden (eli yrityksen ja työntekijöiden) toiveet ja odotukset kohtaavat palvelun kanssa. Toiveissa on yleensä mukavaa liikkumista ja uuden opettelua omassa tutussa porukassa, jolloin treenistä tulee hyvä fiilis ja se tulee säännöllisesti tehtyä. Vastaamme tietenkin mielellämme näihin odotuksiin!

Mutta jos yhteistyötä tehdään enemmän kuntoutuksen näkökulmasta, niin sille on hyvä laatia kirjallisesti tavoitteet, jotta tuloksellisuutta voidaan seurata yhteistyön edetessä. Mittareina voidaan käyttää vaivan haitta-astetta kuvaavia kyselyjä, toiminta- ja suorituskykyä mittaavia testejä sekä osallistujien haastatteluja, unohtamatta tietenkään kustannus- ja sairauspoissaolovertailuja toiminnan edetessä.

Miten päästään alkuun?

Paras tapa päästä alkuun on ryhtyä suoraan toimintaan. Niinpä tarjoamme mielellämme maksuttomat ensitreenit henkilöstöllenne valmennuskeskuksessamme. Samalla tutustumme osallistujiin ja kuulemme heidän toiveitaan ja huoliaan tuki- ja liikuntaelinongelmien suhteen. Sen jälkeen keskustelemme yrityksen kanssa, kuuntelemme työnantajan odotukset ja tarjoamme toimintamallin, jonka jalkauttaminen tapahtuu nopeasti.

Halutessanne tulemme tietenkin myös tapaamaan teitä toimipisteeseenne ennen ensimmäisiä harjoituksia. Saat meihin yhteyden alla olevalla lomakkeella. Palvelemme kaikkia asiakkaitamme täysin luottamuksellisesti.

Aki Laitinen
Yrittäjä, OP Center Lahti
Valmentaja / urheilufysioterapeutti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *