fbpx

BLOGI

Hyvinvoinnin johtaminen 2020-luvulla

Aki Laitinen
Aki Laitinen
Työhyvinvoinnin edistäminen datan avulla
Jaa Facebookiin
Twiittaa

Elämäntapamme tarjoaa uskomattoman määrän mahdollisuuksia istua paikallaan. Sen sijaan aktiivisuus on vaivalloista – ainakin hidasta. Tai niin ajattelemme, kun haluamme päästä helpolla. Paikallaanolo yhdistettynä runsaskaloriseen ravintoon on johtanut tilanteeseen, jonka näemme ympärillämme:

  • Epämääräiset tuki- ja liikuntaelinkivut ovat yleisiä
  • Sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet käynnistyvät yhä nuoremmalla iällä
  • Kohonnut verenpaine ja metabolinen oireyhtymä asettavat riskiryhmään suuren osan väestöstä
  • Yli 30-vuotiaista suomalaisista 70 % on ylipainoisia

Kyseessä ei ole ”otetaan itseämme niskasta kiinni” -tilanne, vaan muutos on mahdollista ainoastaan ympäristöä ja toimintakulttuuria muuttamalla. Siihen vaikuttavat keskeisesti päivittäin ympärillämme olevan asiat, joista työpaikka on kodin jälkeen keskeisin.

Yritysten valtavat mahdollisuudet

Samat ongelmat koskettavat kaikkia yrityksiä, jos niissä työskentelee ihmisiä. Joillain työpaikoilla ongelmiin tartutaan, toisilla ne piilotetaan hieman paremmin, kunnes väsynyt ja työkykynsä kadottanut ihminen ymmärtää irtisanoutua. Seuraava otetaan sisään ja sama tanssi alkaa alusta.

Hyvä johtaminen voi pelastaa elämän. Tiimien toimivuus, selkeä työn organisointi ja työntekijän vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä ovat tekijöitä hyvin sujuvien työpäivien taustalla. Ja koska nämä aiheet ovat esihenkilöiden ydinosaamista, niin ne pitää laittaa ensin kuntoon.

Mutta mitä mahdollisuuksia avautuukaan, jos yritys voi omilla toimillaan kasvattaa työntekijöiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Siis sitä, johon luetaan fyysinen ja psyykkinen kunto, kapasiteetti toimia arjessa myös työpäivien jälkeen, sekä palautua kaikesta kuormituksesta. Mihin tällainen ihminen pystyykään työpaikalla?

Emme saa aikaiseksi väittelyä siitä, kumpi on tuottavampi työntekijä: loppuun palamassa oleva ”vielä tämän yhden homman” maaliin viejä, vaiko tasapainoisessa tilassa elävä ja hyvin palautuva työntekijä, jonka hyvin organisoitu työ ja terveyttä tukevat teot pitävät elinvoimaisena sekä työssä että vapaa-ajalla.

Nyt on aika katsoa peiliin. Siis meidän kaikkien.

Hyvinvoinnin edistäminen luo menestystä

Markkinatalouden lainalaisuuksia noudattavassa yritysmaailmassa on itsestään selvää olla kiinnostunut työntekijän tuottavuudesta. Siihen peilattuna täydellinen piittaamattomuus henkilöstön liikunta-aktiivisuudesta, ravitsemuksesta ja palautumisesta – alkoholinkäytöstä puhumattakaan, on vaikea käsittää. 

Mutta ei oikeastaan. Terveysasiat eivät ole henkilöstöhallinnon osaamisalueella, sairaudet vielä vähemmän, joten niiden hoitaminen ulkoistetaan oikeutetusti työterveydelle. Yksittäisen työntekijän terveystiedot ovat salaisia, eikä kaikenlaisia kysymyksiä ole sopivaa esittää niin lain kuin kohteliaisuudenkaan puitteissa.

Asioiden tuleekin tapahtua työpaikan kulttuurissa. Vetovoimaa voi hakea suunnittelemalla asiat niin, että ideat kumpuavat henkilöstön sisältä. Jo pelkkä äänestäminen sitouttaa. Idea kulttuurin muuttamisessa on kuitenkin se, että toimintatavat eivät ole kiinni kunakin aikana yrityksessä työskentelevistä ihmisistä, vaan erinomaisiksi hiotuista toimintamalleista, joita seuraamalla uudellekin työntekijälle avautuu ovi menestykseen.

Toimintakulttuuri ohjaa ihmisten käyttäytymistä työpaikalla ja sen ulkopuolella

Onko työntekijän esimerkiksi vastattava sähköposteihin ja puheluihin työajan ulkopuolella? Onko työntekijöille tyypillistä tehdä töitä koneen ääressä useita tunteja putkeen ilman taukoja? Raavitaanko projektien loppuun saattamiseksi työntekijöiden selkänahka toistuvasti ruvelle? 

Mikään näistä ei ole yksin työntekijästä johtuva ilmiö, vaan työpaikan kulttuurista, joka voi joko tukea tai heikentää hyvinvointia ja työkykyä.

Fyysinen kunto vaikuttaa työkykyyn

​Fyysisen kunnon yhteyttä koulumenestykseen on tutkittu paljon, ja ne yhdistyvät positiivisesti. Samaa analogiaa voi jatkaa työelämään, vaikka tieteellistä asetelmaa olisikin vaikea luoda. Heikko fyysinen suorituskyky ilmenee helppona hengästymisenä ja nopeana uupumisena. Fyysinen kunto on yhteydessä stressinsietokykyyn ja sairastavuuteen. Liikuntaharjoittelu edistää terveyttä esimerkiksi seuraavin tavoin:

  • Stressireaktiot ”laimenevat” ja niistä palautuu nopeammin hyväkuntoisena
  • Liikkuminen pienentää matala-asteista tulehdusta, jonka on osoitettu olevan yhteydessä esimerkiksi sepelvaltimotautiin
  • Liikunta nostaa mielialaa ja saattaa parantaa kognitiivisia kykyjä esimerkiksi aivojen muovautuvuutta edistämällä
  • Erityisesti voimaharjoittelu vahvistaa tuki- ja liikuntaelimistöä ja ennaltaehkäisee sekä hoitaa mm. niska- ja selkäkipuja
  • Säännöllinen harjoittelu parantaa itsetuntoa, lisää pystyvyyden tunnetta ja antaa mielekästä rytmiä arkeen
  • Harjoitteluun liittyvä sosiaalisuus lisää yhteisöllisyyttä, jolla on positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin 

Edellä mainittua listaa lukemalla on vaikea keksiä mikä kohdista ei liittyisi kiinteästi ihmisen kykyyn tehdä työtä nyt ja tulevaisuudessa? 

Tutut tavoitteet – uudet keinot

Vaikuttaa siis siltä, että liikuntaharjoittelua kannattaa työyhteisössä tukea. Tässä vaiheessa nokkela henkilöstöjohtaja saa puhuttua budjettiin liikuntaedun koko henkilöstölle. Liikuntaetu – tutummin liikuntasetelit – mahdollistavat esimerkiksi harjoittelun ryhmäliikunnassa tai personal training -valmennuksen ostamisen työnantajan piikkiin. Usein edun voi käyttää kulttuuripalveluihin, jos liikunta ei maita.

Joillekin se tietysti maittaa, jolloin etu on työntekijälle mieleinen. Liikuntaetu onkin oiva palkan lisä niille työntekijöille, jotka aktiivisesti käyttävät liikuntapalveluja. Niille, jotka eivät käytä, se on rasite, joka pitää jollain tavalla tuhlata vuodenvaihteeseen mennessä.

Toisin sanoen liikuntaetu ei aktivoi passiivista ihmistä liikkumaan. Ei ole koskaan aiemmin aktivoinut eikä tule aktivoimaan tulevaisuudessakaan, sillä käyttäytymisen muutosta ei saada aikaiseksi rahapalkinnolla, vaan arvotyöskentelyllä.

Jos henkilökohtainen hyvinvointi on työntekijän prioriteettiasteikolla sijalla kolme, työnantajan palvelemisen JÄLKEEN, niin työntekijä tulee palamaan loppuun rasittaen itseään, läheisiään, työnantajaa sekä yhteiskuntaa. Kelkka on saatava kääntymään aiemmin, ja se tapahtuu organisaatiossa hyvinvointia johtamalla.

Liikuntaetujen sijaan kokonaisratkaisu tarjoaa mahdollisuuden toimintakulttuurin muutokselle

Hyvinvoinnin johtaminen datan avulla

Yksilön kokonaiskuormitus ja kaikki elämän osa-alueet vaikuttavat myös suorituskykyyn työpaikalla. Niinpä emme voi keskittyä johtamaan vain suoraan työhön liittyviä asioita, mutta toisaalta vaatii erinomaista hienovaraisuutta tukea työntekijää yksityiselämän haasteissa. Tapoja on kuitenkin monia, esimerkiksi matalan kynnyksen keskusteluavun saaminen nopeasti työntekijän sitä tarvitessa.

Jotta työntekijöiden kuormittumisesta voidaan olla tietoisia, tarvitaan jonkinlainen palautejärjestelmä. Se voi yksinkertaisimmillaan olla kynällä ja paperilla tehtävä itsearvio työkykyyn liittyvistä kysymyksistä, jossa asioille annetaan numeerisia arvoja. Vastaukset palautetaan säännöllisesti ja näin saadaan dataa, joka tulkitsemalla muuttuu arvokkaaksi informaatioksi.

Usein haasteeksi muodostuu se, että ongelmat nähdään vasta jälkeenpäin. Joko siksi, että ei ole haluttu nähdä, ei ole ymmärretty, tai seurattavia arvoja ei ole ollut. Tällöin johtaminen muuttuu myöhäisreaktiiviseksi tulipalojen sammuttamiseksi. Kyse on urheiluvalmennuksesta tutusta tilanteesta, jossa ennalta suunniteltua harjoitusohjelmaa seuraamalla eri yksilöille saadaan aikaan toisistaan poikkeava lopputulos. Minkälainen, se selviää vasta ohjelman päätyttyä.

Parempi tapa johtaa hyvinvointia (ja valmentaa urheilijoita) on esiin nousevaan informaation reagoiminen. Se tarkoittaa, että keskeisiä arvoja seurataan niin aktiivisesti, että niihin vaikuttamalla reagointi muuttuukin proaktiiviseksi toiminnaksi. Ennaltaehkäisy on aina helpompaa, halvempaa ja mukavampaa kuin sairauden hoitaminen.

Fysiologiset mittaukset hyvinvoinnin johtamisen tukena

Kuormitus näkyy elimistössä riippumatta aiheuttavasta tekijästä. Positiivisesta kuormituksesta, kuten liikunnasta, palaudutaan kuitenkin nopeammin kuin negatiivisesta kuormituksesta, esimerkiksi uhkaavasta tilanteesta selviytymisestä. Kuormitusta ja palautumista voidaan seurata sykevälivaihtelua mittaamalla, joka yhdistettynä päiväkirjamerkintöihin antaa tärkeää tietoa kuormituksen laadusta, yksilön palautumiskyvystä sekä käyttäytymisen riskitekijöistä.

Firstbeat Life on palvelu, jossa tällaista mittausdataa on mahdollista saada koko henkilöstöstä anonyymisti niin, että voidaan seurata kuormituksen normaalivaihtelua ja reagoida esimerkiksi tiettyinä vuodenaikoina tai tietyissä projektivaiheissa toistuviin ongelmiin. Työntekijä saa omaan käyttöliittymäänsä tietoa omasta terveydestään ja tarvittaessa kehotuksen hakeutua työterveyteen.

Firstbeat yritysraportointi mahdollistaa työhyvinvoinnin johtamisen datan avulla
© Firstbeat Technologies

Työnantajan näkökulmasta muutoksia tehtäessä niiden vaikutusta voidaan arvioida lähes reaaliajassa yhteisten mittaustulosten kautta. Näin hyvinvointiin laitetut eurot eivät ole ”toivotaan toivotaan” -järjestelmän varassa, vaan muutosten vaikutukset nähdään konkreettisesti.

Kokonaisuus kuntoon

Työnantajaa palvelee parhaiten kokonaisratkaisu sen sijaan, että yksittäisiä reseptejä ostetaan reseptikauppiailta. Kokonaisratkaisussa yhdistyvät toimenpiteiden lisäksi mahdollisuus kerätä dataa ja muuntaa se arvokkaaksi informaatioksi. Parhaimmillaan työnantaja näkee koko ajan, mitä tehdyllä investoinnilla saadaan aikaiseksi. 

Arvoihin perustavassa työskentelyssä pakottaminen ei ole edistävä tekijä, joten halu muuttaa asioita täytyy kummuta työntekijöistä. Se voidaan myydä heille. Harva meistä on parempaa oloa, terveyttä ja työssä menestymistä vastaan, kunhan meitä ei pakoteta tekemään asioita, joita emme halua tehdä.

Esimerkiksi ketään ei voi pakottaa harrastamaan liikuntaa. Voidaan kannustaa, palkita ja kehua – mutta ei pakottaa. Sen sijaan, jos ihminen saa vapaasti valita yhden hyvinvointiteon kolmesta annetusta vaihtoehdosta, niin hän todennäköisesti löytää itselleen sopivan. Kannustus ja palkitseminen voidaan toteuttaa julkisesti organisaatiossa, mutta myös hillitymmin, esimerkiksi lähettämällä työntekijöille terveellisiä reseptejä aina maanantaisin.

Liikuntasetelien sijaan mahdollisuus ammattivalmentajan palveluihin tuottaa paremman ja pitkäkestoisemman tuloksen. Työajalle ajoitettu liikunta kannustaa, ja maksaa itsensä yritykselle moninkertaisesti takaisin. Erityisesti voimaharjoittelu on hyvä valinta, sillä yhdellä voimaharjoituksella viikossa on enemmän positiivista vaikutusta kuin yhdellä kestävyysharjoituksella (vaikkapa sählyvuorolla).

Fyysisen kunnon kehittyminen, pienet positiiviset ravitsemusteot ja laadukkaampi palautuminen näkyvät nopeasti Firstbeat-mittauksissa, joista työnantaja saa kuukausittaiset koosteet. Enemmän myyntiä, tehokkaampaa työskentelyä ja vähemmän sairaslomapäiviä on valtava etu kokonaisratkaisuun tehtyyn investointiin verrattuna.

Terveellisiä työpäiviä!

-Aki Laitinen-
Yrittäjä
OP Center Lahti

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Varaa maksuton konsultaatio

Olemme sinuun yhteydessä arkisin 24h sisällä.